move 4Vaikka Jokioisten Museorautatie tunnetaan ajokuntoisista kapearaidehöyryvetureistaan, on myös moottorivetureilla merkittävä osuus rautatien liikenteen hoidossa. Moottorivetureilla hoidetaan lähes kaikki arkiset työt kuten kaluston järjestelytyöt, ratatyöjunien veto sekä höyryveturien siirrot niiden huoltojen ja ajoon valmistelun aikana.

 

Museorautatiellä on omistuksessaan tai hallinnassaan neljä Valmetin Move 4 -kapearaidemoottoriveturia ja yksi Move 4N -leveäraidemoottoriveturi. Veturit on alunperin rakennettu teollisuuslaitosten ja kapearaiteisten rautateiden järjestelyvetureiksi. Move 4 -vetureista yksi on ajokunnossa ja loput kolme joko odottamassa kunnostusta tai kunnostuksessa.

 

Vuosina 1994-2001 kunnostettu yksilö on sarjan ensimmäinen veturi, joka on valmistunut Valmetin Lentokonetehtaalla Tampereella 15.4. 1950. Veturin menneisyys on osittain hämärän peitossa, mutta veturi on ollut käytössä ainakin Loviisa-Vesijärven rautatien VR:n raideleveydelle levennystyömaalla 1960-luvun alussa ja myöhemmin Finlaysonin sahalla Forssassa.

 

Veturi jäi pois liikenteestä 1980-luvun alkupuolella. Museorautatielle veturi kuljetettiin syksyllä 1990. Veturi oli tuolloin ajokunnossa, mutta siinä oli runsaasti kovan käytön ja epäsäännöllisen huollon aikaansaamia vikoja. Veturia käytettiin kuitenkin museorautatien työjunaliikenteessä syyskesään 1994 saakka, jolloin veturin peruskorjaus aloitettiin.

 

Peruskorjaus alkoi veturin kunnon huolellisella kartoittamisella sekä valokuvien ja mittojen ottamisella. Tämän jälkeen vuorossa oli veturin purku mahdollisimman pieniin osiin, jotta kaikki kuluvat osat voitaisiin puhdistaa ja korjata tai tarvittaessa jopa uusia.

 

Veturin ensimmäiset koeajot ajettiin kevään 1999 aikana. Juhannuksena 2000 ja sen jälkeen veturille tehtiin moottorin säätöjä ja viimeistelytöitä. Lisäksi veturilla tehtiin koeajoja vaihtotöissä Minkiön ratapihalla useamman tunnin ajan.

 

Ensimmäinen varsinainen linjakoeajo ajettiin maanantaina 9. heinäkuuta vuonna 2001, jolloin veturilla ajettiin työjuna Minkiöltä Humppilaan ja takaisin. Lisäksi veturilla tehtiin vaihtotöitä Humppilan kalustohallin raiteilla. Koeajon aikana veturi toimi pääosin odotusten mukaisesti, joskin mekaanisen levykytkimen todettiin vaativan vielä säätöä. Veturi osoittautui myös melkoisen nopeaksi, sillä kevyen junan kanssa vauhti kiihtyi arviolta 20–25 kilometrin tuntinopeuteen. Veturin alkuperäinen rakenteellinen huippunopeus on vain 14 kilometriä tunnissa, mutta alkuperäistä suurempi ja nopeampikäyntisempi moottori näyttää mahdollistavan myös suuremman nopeuden.